Idio(ma)tiskt!

Perjantaina minulla on kevään ensimmäinen tentti, aiheena tanskan kieli. Ruotsin ja tanskan kielioppieroavaisuuksien ja tiivistetyn kielihistorian lisäksi tentissä tulee hallita tanskan kielen idiomeja. Kuulostaako haastavalta? No, tiettyjen idiomien kohdalla suomi ja tanska ovat samassa veneessä. Omena ei kauas puusta putoa Tanskassakaan, sielläkin on puhtaat jauhot pussissa ja kaksi kärpästä lyödään yhdellä iskulla. Idiomienkin opiskelussa kova työnteko kantaa hedelmää, mutta aina eivät tanska ja suomi löydä yhteistä säveltä. Pisteenä i:n päälle voin sanoa, että välillä vaikuttaa siltä, että tässä lukuisien sanontojen opettelussa tuntuu olevan jokin koira haudattuna.

Tanskan opiskelu ei ole siis lasten leikkiä – tai lastenruokaa, kuten Tanskassa sanotaan. Mutta ei tässä kannata tehdä hyttysestä elefanttia! Täytyy vaan hyväksyä, että sian sijaan pitää varoa ostamasta kissaa säkissä.

Jos Tanskassa on matti kukkarossa, ei suolaa riitä kananmunan päälle. Jos elämä kuitenkin on huoletonta, on kuin keltuainen munassa. Ja kun ei ole syytä huoleen, voi myös todeta että jäällä ei ole yhtään lehmää.

Toisinaan Tanskassakin saattaa olla niin hiljaista, että voi kuulla ruohon kasvavan. Useimmiten vilinää ja vilskettä on kuitenkin niin paljon, että keittiössä on aina savua.

Jotkut tanskalaiset eivät kestä kritiikkiä, joten heille täytyy pakata kaikki pumpuliin. Toiset taas tekevät juuri niin kuin heille itselleen sopii eli he asettavat hattunsa kuten haluavat.

Eipä näitten idiomien opettelussa varmaan auta muu kuin tehdä työtä kuin hevonen. Onhan tenttiä varten opeteltavia idiomeja kaiken kaikkiaan 72, joten tämä oli vain jäävuoren huippu.