Tenttejä

Huh… perjantaina ja tänään tiistaina olen tenttinyt ensimmäiset kurssini Ruotsissa. En osaa sanoa, kuinka hyvin tai huonosti meni. En itse asiassa edes tiedä, kuinka paljon täytyy osata päästäkseen läpi. Yhdessä välitentissä piti saada n. 85 % oikein, mutta en usko, että noin paljon vaaditaan tavallisesti. Hyväksyttyjä arvosanoja täällä on huimat kaksi: G – godkänd ja VG – väl godkänd. (Tanskan tentistä sen verran, että osasin mielestäni kaikki idiomit! Siis kaikki neljä, jotka kysyttiin.)

Ensimmäinen tentti oli siis perjantaina, mutta kävin katsastamassa tenttipaikan Bergsbrunnagatanin jo torstaina. Paikka nimittäin sijaitsee aivan eripuolella kaupunkia kuin muu yliopisto, ja minun asunnoltani on tuonne Bergsbrunnagatanille noin 5 km. Ja hyvä, että kävin ajoissa selvittämässä, mikä tuo paikka oikein on. Katsoin paikan Google-mapsista ja ajattelin, että kyllähän minä sinne osaan. Mitä lähemmäksi paikkaa torstaina poljin, sitä epävarmemmaksi sijainnista kuitenkin tulin. Tie oli nimittäin teollisuusalueella, jossa oli kai muutama epämääräinen kauppakin. Tien nimi oli kuitenkin oikea, joten ei auttanut kuin jatkaa matkaa.

Bergsbrunnagatan

Ja sieltähän se Tentamenslokal löytyikin!

Bergsbrunnagatan 15, Tentamenslokal

Kuten kuvasta näkyy, itse rakennus on ihan siisti, ilmeisesti jokin teollisuushalli, joka on remontoitu tenttitarkoitukseen. Rakennuksessa oli kaksi suurta tenttisalia ja luulisin, että yhteen saliin mahtuu yli 200 tenttijää.  Itse tenttitilanteessa tuli ihan ylioppilaskirjoitukset mieleen! Jotenkin se sali, pöydät, valvojat, eväät ja vieläpä tämä ajankohta… ihan kuin olisi ollut taas abiturientti. Tuolla ei kuitenkaan ollut niin tiukkoja sääntöjä kuin kirjoituksissa. Vessassa saa käydä omin luvin, eikä eväitä tarkisteta lunttilappujen varalta. Useimmilla tosin onkin neljän tunnin tentissä eväinä banaani tai omena – paitsi vieruskaverillani, jolla oli nuuskapurkki.

Yksi merkittävä ero yo-kirjoituksiin ja muihinkin kokeisiin ja tentteihin, joita on tullut vuosien mittaan kirjoiteltua, on anonyymisti tenttiminen. Pienestä koululaisesta saakka on opetettu siihen, että joka paperiin pitää laittaa oma nimi, ja nyt yhtäkkiä kirjoitankin paperiin vain koodin: kaksi kirjainta, neljä numeroa. Joka tenttiin annetaan jokaiselle oma koodi, eikä papereihin merkitä nimeä tai opiskelijanumeroa. Pistää vähän miettimään tämä systeemi, joka kertoo ehkä vähän muustakin kuin tasa-arvosta...

PS. Tänne on tullut kevät! Tänäänkin paistoi aurinko ja mittari näytti +7 astetta.