Yksi suuri muutos verrattuna elämääni Suomessa on
ehdottomasti asumismuoto. Muutto ydinkeskustan yksiöstä opiskelijalähiön 12 hengen
solukämppään on kuitenkin sujunut melko kivuttomasti. Oikeastaan näitä asuntoja ei voi kutsua
soluiksi, täällä käytetäänkin osuvasti sanaa ”korridor”. Jokaisella on siis käytävän varrella oma
huone, johon kuuluu myös oma kylpyhuone, mutta keittiö on yhteinen. (Pitänee
kirjoittaa joskus lisää tästä asumismuodosta)
Jaetussa keittiössä on toki hyvät ja huonot puolensa, ja toisinaan tuntuu, että niitä
huonoja on vähän liikaa. Mutta välillä on toki hauskaa laittaa ruokaa ja
syödä yhdessä. Tänään päätettiin vaihtari-kämppiksen kanssa paistaa lättyjä
näin perjantain kunniaksi. Tehtiin ihan
perustaikina, josta riitti kummallekin kolme lättyä. Hilloa, kermavaahtoa tai
vaahterasiirappia meillä ei ollut, laitoimme täytteeksi päärynää kanelin ja
sokerin kera. Oli hyvää, eikä edes kovin epäterveellistä. Kämppikseni lisäsi
vielä johonkin lättyyn ricotta – juustoa, eikä sekään kuulemma maistunut hassummalta.
![]() |
| Miksi se ensimmäinen lätty on aina niin surkea? |
![]() |
| Ja tässä lopputulos! |
PS. Mietin hetken
pitäisikö käyttää sanaa lettu lätyn
sijaan. ..Jotenkin se tuntuu minulle liian vieraalta, hienolta ja
kirjakieliseltä. Ja sittenhän on myös ohukainen ja räiskäle. Mitä sanaa te käytätte?



Definitivt lätty :D Ei mitään lettuja saati sitten noita muita ! Liian hienoksi menee muuten
VastaaPoista