perjantai 16. maaliskuuta 2012

Oi maani, Suomi



Vaikka Uppsalassa onkin suhteellisen paljon suomalaisia opiskelijoita, niin vaihtareita kuin vakituisia opiskelijoita, on aina yhtä hämmentävää kuulla suomen kieltä jossain. Olen kuullut suomea muun muassa yliopistolla ja kuntosalin pukuhuoneessa. 

Yllättävin tilanne, jossa puhuin suomea, oli kun menin osakuntaan kirjautumaan jäseneksi. "Kommer du från Finland? Du kan tala finska med mig."

Kerran olen törmännyt ahvenanmaalaiseenkin. Olin gasquen jatkoilla ja yksi tyyppi tuli kysymään ruotsiksi, mihin aikaan bileet loppuu. Vastasin, etten tiedä. Seuraava kysymys olikin: ”Kommer du från Finland?” Johon minä: ”Ja.” ”Jag är från Åland!” *High five*

Erittäin hämmentäviä hetkiä ovat myös ne, kun näkee jossain suomea kirjoitettuna. Yliopistolla on Karin Boye – kirjastossa poistohylly, josta saa ottaa kirjoja mukaansa. Muutaman kerran olen hyllyjen tarjontaa vilkaissut ja hyvin suomalaispainotteiselta on joka kerta vaikuttanut (yliopistolla voi opiskella suomen kieltä pääaineena ja kirjastossa on siis muutenkin melko paljon suomenkielistä kirjallisuutta) . Lisäksi kirjoja on meänkielestä meänkielellä ja virosta viroksi, sekä tietysti ruotsinkielistä kirjallisuutta. Useimmat suomalaiskirjat poistohyllyllä käsittelevät Suomen kulttuuria ja historiaa. 

Muutama ruotsalainen on kertonut minulle "osaavansa" muutaman sanan suomea: "Älä peitä" ja "Parasta ennen". Ensimmäinen fraasi lienee jostain patterin kyljestä ja toinen elintarvikkeista. 

Täällä saattaa siis välillä tulla kummallinen illuusio, että suomi olisi jotenkin yksi maailman suurista kielistä. Tämä illuusio vahvistuu Nordean automaatilla rahaa nostaessa kun ensimmäisenä pitää valita kieli. Oikealla vaihtoehtona on ainoastaan ruotsi, kun taas vasemmalla muut kielet: englanti, saksa, ranska - ja suomi. 

Karin Boye -kirjasto, Uppsalan yliopisto

PS. Ovatko nuo isot kuvat kivempia kuin ne pienemmät? Ajattelinpa vaan kokeilla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti